Kahdeksan satunnaista

Päivän asun sijaan kerron teille tällä kertaa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni, lähinnä siksi että koska en omista sitä kameraa tällä hetkellä, on haastetta hieman hankala suorittaa ilman kuvitusta. Joten siis:

Haaste on yksinkertainen; kiitä haasteen antajaa, kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi ja anna haaste eteenpäin kahdeksalle (8) bloggaajalle.

1. Olen luonteeltani armoton fiilistelijä; kynttilät, luonto, pimeys, sateen ropina peltikatossa ja hieno musiikki saavat poikkeuksetta rakkauskohtauksia aikaan.

2. Olen heikkona intialaistyyliseen sisustukseen ja takkutukkaisiin miehiin.

3. Minulla on taipumus miettiä syvällisesti ja eri kanteilta asiaa kuin asiaa, ja se saa joskus lähipiirini hieman turhautumaan. 

4. Olen erittäin kokeilunhaluinen enkä oikein osaa katua asioita.

5. Rakastan taidetta ja olenkin harrastanut sitä monessa muodossaan; kuvataide, musiikki, valokuvaus ja tanssi ovat lähellä sydäntäni.

6. Olen tiedonjanoinen ihminen viimeiseen asti ja otan selvää kaikesta mikä vähänkin kiinnostaa. Siksi tiedänkin paljon erittäin omituisia ja tarpeettomia asioita.

7. Olen kotoisin maalta ja pieneltä paikkakunnalta, ja se näkyy! No ei vaan, koen enemmänkin olevani maailmankansalainen enkä tunne erityistä kiintymystä tai rakkautta kotipaikkakuntaani.

8. Olen kasvissyöjä.

Uskoni.

Päivä 9 - Uskoni

Vaikea. Erittäin vaikea. Vaikea nimenomaan siksi, etten oikein tiedä itsekään vastausta kun joku kysyy mihin uskon vai uskonko ollenkaan. Alotetaan vaikka siitä että ei, en kuulu kirkkoon. Kuuluin evankelisluterilaiseen kirkkoon mutta erosin samana päivänä kun tulin täysi-ikäiseksi. Miksi? Yksinkertaisesti en tarvitse kirkkoa mihinkään. Minua ei mitenkään hyödyttäisi kuulua kirkkoon, ja eroamalla siitä vältän kirkollisveron ynnä muut. Sen lisäksi en ole samaa mieltä kirkon kanssa monistakaan jutuista, esimerkiksi kirkon jossain määrin hyväksyvä ihmisten epätasa-arvo on jotakin mitä en siedä. 

    Jokatapauksessa, kirkko ja usko on aina olleet mulle kaksi eri asiaa. Miksei voisi uskoa vaikkei kuulu kirkkoon? Tästä huolimatta en itse oikein tiedä mihin uskon, kristinuskon Jumalaan en ainakaan. Mutta kyllä, uskon jossain määrin yliluonnolliseen, en välttämättä minkään tietyn uskonnon määrittelemään, mutten usko sitäkään että kaikki mitä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan on silkkaa sattumaa. En osaa sanoa tapahtuuko kaikki jonkun ylemmän tahon toimesta, ja koska en siitä koskaan pääse varmuuteen olen katsonut parhaakseni olemalla miettimättä asiaa liikaa. En usko enkä ole uskomatta, parempi olla sanomatta juuta taikka jaata jos ei tiedä kumpi pitäisi vastata.
  Sanottakoon kuitenkin vielä sen verran että oon erittäin kiinnostunut erilaisista (varsinkin itämaisista) uskonnoista ja lueskelen niistä mielelläni kaikenlaista tietoa ihan vain mielenkiinnon vuoksi. Vaikken aikonutkaan hinduksi tässä ihan lähipäivinä kääntyä, on se mielestäni miljoona kertaa kiinnostavampi kuin esimerkiksi katolilaisuus. Kuitenkin omassa elämässäni ja uskossani yliluonnollisuuteen on paljon enemmän yhtäläisyyksiä esimerkiksi intialaisten uskontojen kuin kristinuskon kanssa.

   

Suunnitelmia, haaveita ja pohdiskelua

Jätän blogihaasteen päivittämisen nyt hetkeksi ja keskityn vaihteeksi kirjoittelemaan muista asioista. Pahoittelen kun joudutte taas lukemaan samoista jutuista, mutta nyt iski sellainen matkakuume jollasta en oo vielä koskaan kokenut. Oon koko illan lueskellut (ilmankos ei tenttiin kertaaminen oikein onnistu..) erilaisilta sivustoilta kokemuksia ja tietoa reilaamisesta, ja voinkin heti kättelyssä kertoa tietäväni ensi kesän suunitelmani. Oon jo useemman vuoden ollu kiinnostunut kyseisestä matkustustavasta ja vasta nyt mulla välähti että helvetti, minähän voin oikeasti toteuttaa tämän haaveen.
     Koska haluan matkustaa mahdollisimman halvalla ja mahdollisimman monessa paikassa, olisi reilaaminen minulle aivan ihanteellinen tapa matkustaa. En oo koskaan ollut erityisemmin kiinnostunu ns. pakettimatkoista (esim. viikko Espanjassa, matkaan sisältyy matkat, majoitus, ruuat yms toimintaa), koska haluan matkaltani jännitystä, rutkasti uusia kokemuksia ja ennen kaikkea sitä vapauden tunnetta. Mulle ei tuottaisi vaikeuksia pakata rinkkaani vain välttämättömimmät tavarat ja lähteä tutustumaan maailmaan silläkin varauksella että joutuisin viettämään kaikki yöni juna-asemilla, teltassa tai yöjunissa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, uskon että se sopisi minulle jopa paremmin kuin hotelleissa majoittuminen, sen verran extreme-henkinen ihminen kuitenkin olen. Lisäksi koska satun olemaan melkoinen fiilistelijä ja minusta matkustukseen täytyy liittyä tietynlainen jännityksen tunne, ei se omalla kohdallani täyttyisi tarpeeksi jos koko matka olisi täysin järjestetty jonkun muun taholta ja kaikki määränpäät ja aikataulut etukäteen suunniteltuja. Tietoa reilaamisesta löytyy esimerkiksi täältä, vaikkakin paras matkaeväs on varmasti iloinen mieli ja oikea asenne! Toki asioihin kannattaa perehtyä ensin ja lippujutut yms. selvittää mutta loppujen lopuksi oma asenne varmasti ratkaisee suurimmaksi osaksi miten matka onnistuu.
  Ps. Päätettiin ystäväni kanssa lähteä tässä joku kerta roadtripille! Päämäärä tuntematon/olematon, matkustustapa todennäköisesti auto.
Pps. Viikonloppuna olisi tarkoitus liftata! Saa nähdä mistä löydetään itsemme.

  Siinä varmasti kaikki tällä kertaa, nyt voisin taas keskittyä hetkeksi ihmisen anatomiaan (=tentti) ja suihkun kautta nukkumaan.